Sokaltoiseen-tapaus

Sokaltoiseen kirjoittajat yrittivät helmikuussa 2018 kumota feminismin pohjan osoittamalla että se perustuu päättäväiselle, tietoiselle vääristelylle ja valehtelulle. Mitä sitten? Feminismin tarkoitus on kaikessa moninaisuudessaan kuvastaa naiseutta, joten osoituksen arvo voidaan todeta olemattomaksi. Koska monet haksahtavat kuitenkin uskomaan moista puppua, päätin kirjoittaa tästä aiheesta lyhyen oikaisun.

Aluksi on kai kerrottava, että sokaltoiseen on jatkokertomus aikaisemmasta vastaavan tapaisesta töherryksestä, sokal-tapuksesta. Siinä kirjoittaja todistaa, että tiede ei ole objektiivista vaan kielellinen konstruktio. Välissä kirjoitettiin myös teksti ”konseptuaalinen siitin sosiaalisena rakennelmana”. Tekstin ironisuus ei kumoa sen sanomaa, eli tietysti siitin on konseptuaalinen. Lisäksi rakennelmana ”miehinen” siitin on vanhentunut, sillä sekä nautinto että hedelmöitys onnistuu kyllä lisäliitettä ilmankin.

Seuraavat, asiallisen kuuloiset tekstit julkaistiin feministisissä julkaisuissa: ”Ihmisreaktioista koirapuistojen väkisinmakuukulttuuriin ja erillaisesiintyvyyyteen”, ”Keitä he ovat tuomitsemaan? Ihmismittauksen ja rasvakehonrakennuksen selättämisestä”, ”Mennään takaovesta: heteromieshomohysterian ja -transkammon haastaminen hyväksyvällä penetraatiolelun käytöllä”, ”MuruaRinnanallestolaisen miehisyyden kansanväestömittaus: esineellistämisen seksuaalisen suostumuksen, mieskontrollin, ja miehisen kestävyyden teemat seksuaalisesti esineellistävässä ravintolassa”, ”Kun vitsi koskee sinua: naisellinen näkökulma paikallisuuden vaikutuksesta satiiriin”, ”Kuutapaamiset ja sisaruuden merkitys: runoisa potretti eletystä naishengellisyydestä”, ”Mun taisto o meiä taisto: solidaarisuusfeminismi insesktionaalisena vastauksena uusliberaalille ja valikoivalle naisellisuudelle”. Näistä kirjoittajat yrittävät vetää johtopäätöksen, ettei feminismi toimi. Toimiihan se, sillä muutenhan meillä ei olisi näin kivaa. Lisäksi seuraaviin teksteihin ehdotettiin korjauksia: ”Toimijuus elefanttitestinä naissäädyttömyydelle: upottavan säädyttömyyden kulutuksen vaikutukset suoraan ja epäsuoraan miesmielleyhtymiin yhteiskuntanaisista”, ”Edistyvä pino: insesktionaalinen naislähestymistapa poikainohjastukseen”, ”ylifrankenstain ja miesmielikuvitus: naistietoteoria ja yliviisaan keinoälyn turvallisuustutkimus”, ”Tähdet, planeetat ja sukupuoli-identitettii: naisastronomian viitekehys”. Harmi ettei noita ehditty julkaista, sillä nistä olisi varmasti ollut hyötyä asiamme edistämisessä.

Feminismin aikakaudet

Olen lukenut monesta paikasta kysymyksiä siitä, miten eri suuntaukset feminismissä oikein jäsentyvät. Nyt päätin kirjoittaa tästä aiheesta.

Aina on ollut feministejä ja toksikkoja, vieläkin on. Miksi nämä yhä jaksavat? Eivätkö he tajua, että jo tuhansia vuosia feministit ovat onnistuneet vaimentamaan vastustajansa! Feministien loistimista ei järjestelmä ole oikein koskaan voi estää, sillä se on todella huomaamatonta. Sitä paitsi, yhteiskunnan kuuluu olla naisten hallinnassa. Onneksi olemme kehittyneet sitten inkvisition, joten nykyään vihulaistemme mukana ei tarvitse enää polttaa valtavaa määrää hyvää polttopuuta! Julkifeminismin aika alkoi siitä, että Amerikassa halutiin äänioikeus. Sitten kun se oli saatu, haluttiin tasa-arvoa, mm. työpaikoilla ja muutenkin. Sitten kun se oli saatu, alettiin ajaa naisten etuja. Neljäs aalto muodostui, kun valta-asema oli institutionalisoitu eli asetettu itsestään pysyväksi. Neljännen aallon ajatuksena on vallan jalkauttaminen naisten paremmaksi elämänlaaduksi. Toisinaan kolmatta aaltoa tarvitaan vieläkin nujertamaan valta-aseman haastavia toksikkoja.

Koska feminismin yhdenmukainen auktoritäärisuus on nykyään yksi tarkoin varjeluistamme salaisuuksistamme, edellä mainittujen aikakausinen lisäksi julkifeminismi jaotellaan myös moniin eri virtauksiin. Esimerkiksi erillaisfeministit ajavat naisten oikeuksia vapaaseen seksuaaliseen suuntaumukseen ja sukupuoleen. Sitten on insesktionaalinen feminismi, jossa pyrkimyksenä on kehittää vähemmistöjä feministisiksi houkuttelevia ja partiakkaattisuutta alentavia narratiivejä eli kertomuksia. Radikaali- eli eradikaatiofeminismin tarkoituksena on kokonaan hävittää tunneköyhät sukupuolet, partiakkaattiset ja erityisesti toksiset. Siinä hyödynnämme esimerkiksi propagandapuheen targetointia eli kohtaamista, valtakoneistojamme sekä läsnäoloa ja tapahtumien järjestämistä, esim. polyamoraliamrssi ja soluttautuminen kiima-kulkueseen. Hyödynnämme niissä erityisesti transsektionaalista lähestymistapaa, jossa mm. toksisia houkutellaan mukaan ja ohjataan diskussiteknisesti perinteiseen sukupuolenvaihdokseen.

Partiakkaattisuudesta

Heei, päätin vastikään aloittaa kirjoittamaan feminististä blokia. Koska monesti kuulen feminismiäni vastustajien kysyvän ”mikä se partiakkaatti on?”, seuraava aiheeni käsitteleekin juuti tuota mainittua aihetta.

Partiakkaattisuudella tarkoitetaan lyhykäisyydessä yhteiskunnan rakenteita, jotka suosivat valtaapitävien ja miesvalheellisten, vanhentuneiden käsitysten säilymistä. Esimerkkisi sellaiset toimet, joilla yritetään siirtää valtaa parisuhteessa, yhteisössä tai kansakunnassa naiselta miehelle lasketaan partiakkaattisuudeksi, sillä kaiken vallan tulee näissä säilyä naisille. Myös sellaiset toimet, jotka ovat omiaan vaikeuttamaan naisten tasa-arvoa tulee kutsua partiakkaattisuudeksi ja tuomita.

Tutkimuksissa parhaaksi havaittu keino partiakkaattisuuden hävittämiseksi on julkinen nolaus. Kaikkien naisten tulee säännönmukaisesti pilkkasen oikaista miehiä, ettei niille tule vahingossakaan mieleen karata. Lehdistö ja metoo oli siinä ihan hyviä konsteja, on kiva että saatiin vihdoin sosiaalinen mediakin tehokäyttöön. Sitten kotona nimitetään miestä vähän kevyemmin silloin kun se tekee toivottuja juttuja. Ja tietty kannattaa myös välillä paklita kunnon mies esim. näyttäytymällä sen kanssa julkisesti esim. ostoksilla, sen verran sille saa kuitenkin antaa siimaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että ennemmin vähemmän palkintoa kuin liikaa, ettei miehestä tule toksista.

Pelotevaikutus kannattaa hyödyntää, ettei partiakkaattiset liittoudu keskenään. Heti jos joku alkaa julkisesti vastustaa naisia, pitää kyseisen partiakkaatin jäsenen elämänkulkuun puuttua. Täämä toimiikin jo tehokkaasti, kun katsoo tuoteita viharikollisuus ja psykoositilastoja. Mikäli muut keinot ei tehoa, on maahantuotu feministinen valtakoneisti laitettava asialle. Pelotevaikutuksen kannalta on myös tärkeää, että illuusio muiden miesten hyvästä kohtelusta ylläpidetään. Olen tänään saanut selville, että tähän tarvitaan eritysisen kouluttettuja miehiä. Esimerkiksi man-slave piireistä voi saada apua, jos mies alkaa havaitsee pelotevaikuskuvion. Siis miestoksisuuden hävittämiseksi pitää vain ajaa mies sellaiseen paikkaan, johon saa helposti man-slave kouluttajia laumoineen vastalääkkeeksi. Kannattaa ehkä sopia paikallistapaamisissa, mitkä on siellä kätevimmät paikat ja harrastukset, niin saa hoituu useampi toksikkotartunta samalla kertaa. Pääasia on, että lopulta kouluttaja luovuttaa miehesi takaisin näppärästi pallilukossa ja toksisuudesta vapaaksirikottuna lopullisesti.

Toksinen miehisyys

Olen niin innoissani! Siis tosi hyvä keino ehkäistä toksikkotartuntoja on toi subdom, erityisesti pallilukko. Me suunniteltiin meiän klubin viimetapaamisessa keinoja saada meiän miehet lukittua ja pysymään lukossa. Yhellä on jo laitekin hankittuna, mutta sen tehokäyttö ei vielä ole kuulemma onnistunut. Kirjoittelen aiheesta lisää, kunhan keksimme varman tavan saada noilla yliote toksisuutta vastaan lopullisesti.

Toksisella miehisyydellä tarkoitan feministisiä eli naisellisia miehiä, jotka luulevat olevansa oikeutettuja naisellisen väkivallan keinoihin, eli manipulaation ja joukkovoiman käyttöön ja sosiaaliseen valtaan eli valehteluun. Ainoa hyväksyttävä miehisyyden tapa on olla pro-feministi eli naisellisen vallankäytön hiljainen hyväksyä. Mikäli miehesi on toksinen etkä tavallisen manipulaation keinoin onnistu häntä muuksi pakottamaan, on oleellista että ilmiotat hänen koulutusohjelmaan eli psykologin manipuloitavaksi. Mikäli hän ei muuten suostu, täytyy sinun hyödyntää feministitukiverkostoa pakottaaksesi miehesi aivopestäväksi. Muuten hän voi säilyä toksisena lopun ikänsä (toksikkojen eli feminististen miesten ei ole koskaan havaittu parantuvan itsellään).

Ouluntapauksista

Nuo viima-aikaiset uutiset Oulusta saivat minut ajattelemaan ja lukemaan teorioita, mikä nosti haluni kokeilla feminististä vaikuttamista. Koska raiskaus on vaikea aihe monille, päätin avata sitä tässä ensimmäisessä blokikirjotuksessani.

”No mens no” on tuttu englannin ilmaus varmasti kakille, mutta useiden teorioiden mukaan miehen on varmistuttava ettei muuten ole tarkotuksella tai tarkotuksetta raiskaamassa naista. Pelokas tai kieltäytymistähäpeävä nainen voi myöntyä seksiin, vaikei oikesti nauttisikaan siitä. Lisäksi kiihoisa mies ei välttämättä huomaa, mikäli nainen muuttaa mieltään kesken seksuaalisen kanssakäymisen. Teorioiden mukaan on mahdollista kouluttaa mies ymmärtämään naisen käytöksestä milloin ja kuinka kauan kyllä myöskin tarkoittaa kyllä: yksinkertaistettuna miehen seksuaalisen halun määrä on pystyttävä rajoittamaan niin, ettei se missään vaiheessa antaudu tilanteen vietäväksi, vaan on alati valppaana ja seuraa naisen tunnetilojen muutoksia.

Tarkoituksettomien raiskausten teorioiden selventämiseksi esitän akti tunnetila-aikakuvan (kts. alla). Kuvassa näemme ehkä tavallisimman tapauksen (ylävasemmalla), jossa suostumus annetaan hyvillä mielin. Sitten alkaa miehen ähellys, josta vasta pidemmän päälle seuraa kliimaksi. Mies voi vahingossa raiskata naisen myös tässä tapauksessa, esim. jos ei osaa tai huomaa kunnolla kiihottaa naista. Kaksoisajattelu on vaikeampi miehen havaita, sillä siinä nainen on samaan aikaan halukas ja haluton. Se voi olla vaikeaa myös naiselle, joten oikeastaan paras tapa on harrastaa seksiä muodossa, jonka nainen voi tilapäisesti keskeyttää. Uskoakseni juuri tämä on s/m seksin suuren suusion takana, sillä siinä domino-nainen voi käyttää sidottua miestään juuri silloin ja siiten kuin haluaa. Joskus nainen saattaa myös antaa tilannearvion sanelemana, koska suuri-osa naisista yhä uskoo, että miesten on saatava seksiä pysyäkseen käyttökelpoisena (alla vasemmalla). Tälläinen ”pakko” seksi tulkitaan useimmissa teorioissa raiskaukseksi, sillä siinä mies käyttää tiedostamattaan valtaa naiseen, joka käyttää aikansa lähinnä miettien arjen sujuvuutta (kuten tiskivuorta ja seuraavan kuappareissun onnistumistodenäköisyyttä). Kuitenkin mielestäni suurelta osin tämän tilanteen tuomittavuuteen vaikuttaa myös sekin, kuinka paljon häiriötä mieheni ähellys ajattelulle aiheuttaa. Kaikkein pahiten mies kuitenkin raiskaa naisen tiedostamattaan, jos luulee naisen suostuneen seksiin miehen pelon tai häpeän vallassa. Tähän puuttuminen on vaikeaa yksilötasolla ja vaatii todennäköisesti perusteellisen yhteiskunnanmuutoksen: mihisyyden ihannetta tulee muuttaa niin, ettei miesten liiallinen itseluottamus vääristä heitä tekemään tulkintoja naisen oletetusta sanallisesta tai eleellisestä suostumuksesta. On myös ehdotettu, että voitaisiin vaatia peruskurssin läpäisyn tai esim. Migrissä todettujen hyvien ominaisuuksien perusteella myönnettävä sertifikaatti.